Ruger Hauer - Se syvenee syksyllä

2010 Monsp Records

Heräilin tälle julkaisulle vasta kuultuani ja nähtyäni albumilta löytyvän raidan, Jokaiselle jotakin, musavideon YouTubesta. Varsin vakuuttavaa ja ajankohtaista materiaalia. Itse videolla nähdään kymmeniä suomalaisia vähänkin pinnalle nousseita ämceitä, tuottajia ja ryhmiä. Ruger Hauer muodostuu Pyhimyksestä, Tommishokista ja Paperi T:stä ja heidän levynsä,Se syvenee syksyllä, on julkaistu 24. marraskuuta vuonna 2010.

Idän Ihme - Tästä ei sitte kerrota kellekkään

Kaita Polku Records 2010

Tästä ei saanut kertoa, mut kerrotaan nyt jotain tässä kuitenkin. Mennään siis pitemmittä puheitta asiaan. Tupla-I tunnetaan varmasti parhaiten Seremoniamestarin kanssa tehdystä hitistä "Chillaa meidän kanssa". Tämä 13 kappaletta(yksi biisi piilotettuna) sisältävä kokonaisuus on toinen soololevy, jos soololevyksi lasketaan vuonna 2003 Supersankarin kanssa tehty Liian kuumaa käsitellä.

Kappaleet kertovat hyvin pitkälti räppärin elämäntavasta. Pientä romantisointia on ilmassa ja mikäpä siinä, kun pimuja ja mietoja päihteitä on maisemissa. Maisemilla tarkoitetaan siis Tampereen katuja ja kulmia. Vierailijoina on muita ämceitä , osittain Tampereelta, ja biittien takana ovat Tiedemies, JAzzy-O ja Kilari Audio. Tässäpä taas jotain mitä voi hyvällä omallatunnolla suositella asiaan perehtyneille ja ehkä jopa muillekkin.

Kokane - Gimme All Mine

Bonzi Records 2010

Kuunnellessani Kokanen lättyä alan pätkittäin muistamaan missä yhteydessä viimeksi kuulin
kyseisen herran ääntä. Jos ihan oikein muistan, olen viimeksi kuullut tätä saundia Snoop Doggin
levyllä Tha Last Meal, joka julkaistiin vuonna 2000. Sain kyseisen platan käsiini oman kotikaupunkini kirjastosta.

Kokane hoitaa homman kotiin omalla persoonallisella tyylillään. Rinnastukset muihin jenkkiskenen kertsien laulajiin ovat olemattomia ja turhia. Kokane vaihtaa laulusta räppäämiseen sujuvasti ja molemmat sujuvat. Ämceen roolissa Kokane kuulostaa jossain määrin Jedi Mind Tricks:n Vinnie Paz:lta, joka kutenkin puskee astetta aggressiivisemmalla tavalla. Tää on hyvä levy, annattaa kuunnella.

Ritarikunta - Albumi

Monsp 2010





Ritarikunnan edellisestä kokopitkästä on jo tovi aikaa. Nyt HP, Chyde ja Jesse ovat puskeneet ulos levyllisen materiaalia. Tarkemmin ottaen lätty sisältää 13 biisiä.

Aiheet vaihtelevat ja biisien aiheet pysyvät hyvin kasassa.Sanottavaa tuntuu löytyvän ja moneen asiaan otetaan kantaa.Esimerkiksi Hallussapito ottaa myönteisen kannan mietojen huumausaineiden käyttöön, lähinnä kannabis, ja kanta on perusteltu.
Tässä kappaleessa on myös mukana Huge L, joka vetää asiantuntevasti hyvän kuuloisen säkeen.

Levyn taustat ovat mukavan sulavia. On mukavaa kuunnella kantaaottavaa räppiä, kun tekstien lisäksi musiikillinen puoli toimii. Räppäreiden flow on tarkempaa kuin ensimmäisellä ryhmän julkaisulla. Kaikesta päätellen levyä on väännetty ja se on viimeistelty huolella. Eihän tälle blogille arvosteluun muita kuin hyviä levyjä, ainakin pääosin, päädy.

Masta Ace & Edo G - Arts And Entertainment

2009, Traffic (The Orchard)

En muista bongasinko tän levyn ensin alan lehdestä vai jostain netistä. Muistin Flegmaatikkojen biisissä olleen lainin : "lisää beissii ja mästä eissii...". En edes muista tarkalleen sanoja, mutta sielläkin päin näköjään diggailtu tätä jäbää, joka sanoo tehneensä musiikkia niin kauan, että kun hän kertoisi tämän, kuulija todennäköisesti nauraisi.

Riimit kertovat faneista ja artistien motivaation etsimisestä. Pari biisiä levyn alussa motivoivat kuuntelemaan lisää ja levy on kauttaaltaan laaadukasta. En edes mainitse tuottajia. Biitit ovat aika tasaista ja menevää kuunneltavaa. Olisikohan aika kuulla taas jotain mikä ei ole suunnattu liikaa massoille ja listahiteiksi? Mestari Ässästä voisi ottaa selvää ainakin tuotannon osalta...

M.O.P. - Foundation

E1 Music , 2009

Nyt onkin vierähtänyt tovi siitä kun viimeksi kirjoitin levy-arvostelun tähän blogiin.Tällä kertaa kyseessä on M.O.P. (Mash-Out-Posse) nimisen ämcee-kaksikon tuore täyspitkä. Ennak ko odotuksia tätä levyä kohtaan on ainakin allekirjoittaneella. Warriorz, jonka tuottiPremier, oli kovaakin kovempaa hiphop-verbaliikkaa. Tämä lättyhän ilmestyi vuonna 2000.

Äijjien vokaalit ja flow ovat entisellään. Läpät ehkä vähän latteampia, jos vertailukohtana toimii Warriorz. Hyviä biittejä kuullaan ja platalla on monia hyviä biisejä. Kaikki kappaleeteivät sitten kolahdakkaan niin kovaa. Mä en oo kuullu radiosta yhtään biisiä Mash Out Posselta, mutta MySpacessa (http://www.myspace.com/mashoutpossegunit) on kuul-tavana biisit: I'm ABrownsvillian, Foundation, What I Wanna Be, Bang Time ja Blow The Horns.

Levy oli tuoretta ja raikasta kuultavaa ja toivon, että Jenkkilässäkin levyjen taso kääntyisi nousuun. Voin suositella tätä jos seuraat uusia julkaisuja. Odotellaan sitten sitä seuraavaa kovaa julkaisua josta taas voin kirjoitella vähän fiiliksiä...

Ketunpoika - Haalistunut katse EP

ilmainen nettijulkaisu, 2009

15-vuotias Ketunpoika tekee sanoituksia jotka heijastavat omistautumista omalle genrelle ja tyylille. Biitit toimivat ja ne onkin tehty huolellisesti. Puikoissa näiltä osin ovat tuottajat Pmpee, Anno Domini ja Wäinö.

Äänenkyttö voisi olla ammattimaisempaa vaikka tekstien sisältö vaatiikin juuri sopivasti keskittymistä. Vapaasti ladattavissa olevalla EP:llä on yhteensä biisejä viisi. Etsimäs niminen raita on jo aikaisemmin ollut ladattavissa Ketunpojan projektisivuilla Mikseri.net -sivustolla.

Kaiken kaikkiaan paketti on varsin nautittavaa kuunneltavaa. Tästä on hyvä jatkaaja odotukset musiikin laadun suhteen tulevaisuudessa ovat korkeat. Aikaa voisi käyttää enemmän vielä hiomiseen ja juuri hieman epävarmaan äänenkäyttöön.Palautetta siis kehiin ja rima korkeammalle. Onhan artistin ikäkin vielä nuori.

http://www.mikseri.net/artists/haalistunutkatseep.120587.php

Awol One & Factor

Fake Four Inc., 2009

Awol One on palannut uudella levyllään. Daddy Kev on feidattu. Tuottajana on tällä kertaa Factor. Itse olen jonkinasteinen fani ja levyhyllystä löytyykin Souldoubt niminen platta joka on julkaistu vuonna 2001.

Levyllä lukusien vierailijoiden mukana räpäyttävä ämcee, Awol One, on lahjakas sanoittaja ja ilmaisutaitoinen yksilö. Sanottavaa siis löytyy ja kyllä tämä mielestni taiteesta käy. Levy tarjoaa paljon ajateltavaa. Sanoitukset eivät välttämättä heti aukea. Miellyttävät taustat kuitenkin mahdollistavat levyn läpi kuuntelemisen ensimmäisellä kuuntelukerralla. Levy sisältää siis 11 kappaletta sekä yhden remixin, jossa on mukana B-Real Cypress Hillistä.

Asa ja Toverit - Via Karelia

Aseistakieltäytyjäliitto, 2009

Asa kehittää riiminsä mummolan, väkivallan ja politiikan aiheista. Vierailijoina on kovimpia kotimaisia hiphop osalta. Avaintekijöistä tuttu Eetee vetää kertsin Jos nyrkit voisivat auttaa nimisessä kappaleessa, Davo aloittaa ekalla raidalla, jokaon nimeltään Suomi Prkl ja mummolan nostalgisia muistoja sekä mielipiteitä vielä elossa olevilta artistien iso-vanhemmilta kuullaan biisissä jossa rimmailevat Fintelligensin Elaastinen ja Iso H. Tommyshock tekee oman osansa.

Levy on julkaistu Aseistakieltäytyjien toimesta. Se myy todennäköisesti paljon mikäantaa syytä ostaa levyn kopioimisen sijaan. Asa ei ole tunnetusti suurten levy-yhtiöiden kannalla. Nimihän vaihtui Avaimesta Asaan, koska räppäri sanoi levysopimuksen irti. Musiikki on tiedostavaa ja tarjoaa kantaa-ottavia ajatuksia. Kaiken lisäksi tätä saa lähes kaikista levykaupoista eli saatavuus onainakin hyvää.

Jadakiss - The Last Kiss

2009

Ruff Ryders/ Roc-A-Fella/Def Jam

Uu-beibe - et voi estää mua kirjoittamasta tätä arvotelua. Toisaalta kukaan ei voi pakottaa hankkimaan kokonaista albumia joka tässä tapauksessa on 18 kappaletta sisältävä paketti. Sinkkulohkaisua ei poista todennäköisesti kukaan. Joku saattaa maksaa euron verran mp3:sta, joten materiaalin tulisi kantaa sinkkubiisien sille asettaman paineen.

Can't Stop Me Now on siis rautaista laatua kuin myös levyn keskivaiheilla kuultava What If. Lapsellinen Who's Real tiputtaa fiilikset aika kunnolla. Kaikki biisit eivät tällä pitkäsoitolla kolahda.

Jadakissillä on ammattitaitoinen ääni joka rullaa tasaisena ja tarkkana biittien päällä. Tavaramerkkinä tuntuu olevan jonkinasteinen määrittelemätön äänihuulilla tuotettu saundi, jota ämcee viljelee vähän väliä. Kertosäkeissä ja taustalla kuullaan runsaasti kovatasoisia naispuolisia laulajia, joihin kuuluvat Mary J. Blige ja Faith Evans.

Cappadonna - Slang Prostitution

Chambermusik Records, 2009

Cappadonna on, verrattuna Wu-Tang Claniin, asiapitoisempaa ja aiheessa pysyvämpää. Kap-paleissa on selkeät aiheet. Toisaalta voidaan sanoa, että ämceen lainit ovat mielikuvitukset-tomia. Musiikillisesti materiaali on kovatasoista. Biitit iskevät kovaa ja flow on ammattimaista.

Tuottajina levyllä toimivat Digem Trax, 3rd Diglah, Q-Dini, Rush, B.T. , Soul Professa, Blastah Beats, C-Lef Da Mad Komposa, Chicargo ja N.E.S. . Levy kuulostaa tasaiselta ilman nousuja tai isompia laskuja tuottajien lukumäärästä huolimatta. Artistilla on ilmeisesti ollut mahdol-lisuus valita "parhaat päältä".

Slang Prostitution on hyvä levy. Julkaisu ei kuitenkaan ole lähellä huippua. Asennetta ja si-sältöä jää puuttumaan. Olisin kaivannut hieman karkeampaa, kantaaottavampaa ja rankem-paa hiphoppia. Jos kuitenkin olet Cappadonnan fani ja olet kuunnellut artistia aikaisemmin levy hyvin todennäköisesti täyttää odotuksesi.

Scarface - Emeritus

2008 Asylum Records

Olen näissä arvosteluissa pyrkinyt löytämään ne kiinnostavimmat julkaisut juuri tällä hetkellä. Scarfacen Emeritus on jälleen kerran yksi tarkastamisen arvoinen levy. Levyllä kuullaan artisteja, jotka ovat taiteilijanimeltään: Lil Wayne, Bun B, Bilal, Shateish, K-Rino(kuuma nimmi tällä hetkellä), Slim Thug, Z-Ro, Wacko ja Certified Click. Z-Ro on myös pitkän linjan gangsta-vinguttaja.

Tämä lista itsessään kertoo artistin kovuudesta ja arvostuksen määrästä. Tätä voi sitten diggailla itse kukin ja tarvittaessa lisäillä omiin cratesseihin. Lil Waynelta on myös tullut monta julkaisua ja Bun B tiputti levyn kaupan hyllyille jokin aika sitten.

Julkaisua voi olla vaikea löytää tavarataloista, mutta luulisin, että jostain CDON.COM:lta saattaisi löytyä. Varmempia mestoja löytää levy ovat Platta ja tietysti, Suomen paras hiphop-kauppa, The Funkiest. Ei muuta kun nupit kaakkoon...

Illogic - One Bar Left

2008, Ilmainen internet julkaisu

Onhan se kiva kuulla Illogic:a pitkästä aikaa tällä ilmaisjulkaisulla. Celestial Clockworkin tasolla ei kuitenkaan olla. Käsittääkseni One Bar Left on pientä jäähdyttelyä. Olisikohan kyseess jonkinlainen "writer's block"?

Materiaali on edelleen värikästä ja ne kertovat ämceen elämästä. Kuultava tarjoillaan rytmikkäästi, mutta ääni voisi olla hieman persoonallisempi. Olen aina nauttinut lyriikoista, koska ne vaativat hieman miettimistä ja käsittelevät ajankohtaisia aiheita niin maailmalta kuin omasta elämästä.

Jos on aikaa käytettävissä niin miksipä sitä ei lataisi tätä ilmaiseksi tarjottua levyä. Voit tosiaan ladata sen...

...täältä

DJ Scream - Fuck A Record Deal

Independent, 2008

Käsittelyssä on tällä kertaa DJ Scream:n Mixtape - Fuck a Record Deal. Atlantasta kotoisin oleva DJ on tehnyt hiphoppia seitsemän vuotta. Teipillä kuullaan kymmeniä artisteja, joita en ainakaan henkilökohtaisesti ole kuullut. Tuotanto on tiukkaa crunkkia ja ämceet laukovat hyvällä äänellä biitin päälle skeidaa. Nyt ollaan aivan ajanhermolla ja hieman edellä muita. Luultavasti tämä johtuu siitä, että ollaan keskitytty tekemään hyvää musiikkia.

Julkaisulla ei tavoitella korkeita myyntilukuja ja näin on paineitakin vähemmän ja uskon, että tämä "katu-materiaali" on tehty ilman kummempia dead-lineja. Tuottaja on saanut keskittyä omaan työhönsä ämceitten runsaan määrän takia. Kovin syvälle ei ehditä pureutua, koska träkkejä on aika tarkasti biisi per vokalisti.

Tämä on tuoreinta saundia ja teippi on ladattavissa ilmaiseksi ainakin Dirty Glove Bastardin ja MixtapeTorrentin internet-siivustojen kautta. Kehoitan lämpimästi kuuntelemaan, jos kaikki aikaisempi on jo kuultu eikä kaupallinen musiikki enää tyydytä.

Devin The Dude - Landing Gear

Razor & Tie, 2008

Devin Copeland, toiselta nimeltään Devin The Dude, on varsin lahjakas ja omalaatuista musiikkia luova MC Houstonista. Sanoitukset koostuvat viihdyttävästi muijjien pokailemisesta, irtosuhteista ja pössyttelemisestä. Ääni on omalaatuinen. Ajoittain saattaa artistin suusta päästä jopa hieman älykkäämpikin läppä. Viidennellä raidalla kuullaan kertosäkeessä hieman espanjaa. Tämä levy on tehty selvästi viihde-käyttöön eikä tosikoille anneta armoa.

Itse kuulin ensimmäisen kerran Devin The Dudea Dr. Dren levyllä vuonna 2000 biisissä Fuck You. Tarkemmin herran tuotantoon tutustuin kuuntelemalla vuoden 2007 julkaisua Waiting To Inhale. Käsittelyssä oleva levy on ämceen viides. Se on herättänyt paljon keskustelua aiheeseen keskittyvillä internetin keskustelufoorumeilla.

Sanoituksista tulee mieleen jossain määrin suomalainen Leevi And The Leavings. Musiikki taustalla sopii lyriikoihin kuin nyrkki silmään. Miksipä ei tehtäisi musiikkia tällaisista aiheista. Varsinkin jos vaihtoehtona on väkivalta.

J-Live - Then What Happened

Bbe 2008

Yleisesti taiteellisempaa matskua tuoreimmilla arvosteluun
päätyneillä levyillä on esiintynyt vähän. Nostalgisia fiiliksiä
nousee kun aloitan Then What Happened:n kuuntelun. Kyseessä on
siis jotain tiedostavampaa, taiteellisempaa ja syvällisempää.
Tätähän kuultiin paljon ennenkuin 50 Cent ja muut veivät taas
hiphoppia jenkeissä kaupallisempaan ja materialistisempaan
suuntaan.

J-Live on tehnyt musiikkia pitkälti toista kymmentä vuotta. Kaveri
on kieltämättä lahjakas. Muistaakseni kaverin "oikea ammatti" on
äidinkielen opettaja. Tietty älykkyys näkyy läpi sanoituksissa.
Ämcee ei yritäkkään olla katujen kasvatti vaan oikeamminkin
hiphopin kasvatti johon on helppo samaistua.

Itse tunnustan olevani jonkinasteinen J-Live fani. Tällä hetkellä
on Suomessakin paljon korvapareja, jotka eivät ole kuulleet
90-luvun lopun/2000-luvun alun saundia tai läppiä, koska ovat
olleet liian nuoria eikä vanhan materiaalin kuunteleminen
uudelleen omaksi ilokseen useinkaan onnistu. Kehotan kuuntelemaan
ja vanhana fanina kehotan nostalgiseen fiilistelyyn. Kannustan
myös kuuntelemaan edellisen vuonna 2002 julkaistun All Of The
Above:n.

Finessi - Vaimonhakkaaja EP

2008, omakustanne/ilmainen netti-EP

Finessi (kuka se on?) nousi kuuluville aloittamalla dissin Eino Antiwäkin (kuka se on?) kanssa pari vuotta takaperin. Eino tunnetusti voitti tämän bättlen. Paluusta kuultiin boordeilla tämän vuoden alussa. Kasvua ja kypsymistä henkisellä tasolla ja monia muitakin asioita herran elämässä on tapahtunut.

Sanoituksissa kerrotaan lähinnä parisuhteesta ja omasta yrittämisestä selvitä laiffis. Kappaletta nimeltään Annetaan vaan haista ei löydy. Uskoisin, että tämä ilmainen EP, joka on ladattavissa Mikseri.net:stä, on keino koukuttaa kuuntelijat odottamaan lisää. Biitit ovat syntikalla tehtyjä ja tukevat paikoittain ahdistavia, tai ainakin ahdistavista aiheista kertovia, sanoja. Teknisesti ei löydy moitetta vaan toimii ihan ookoo.

Spider Loc - The 1 U Love 2 Hate

2008, Iceman Music Group

Tän jäbän tyylistä tulee mieleen Ice Cube. Sanoitusten sisältö on ensiarvoista ja tyyli jolla äijjä tiputtaa lyriikoita ei yritä matkia turhaan ketään. Tässä pysytään niin sanotusti aitona(Keeping it real). Asenne ja biisien sisältö luovat hyvän nosteen. Voin kuvitella tämän levy soivan grilli-bileissä Californiassa tai Jokiuoman puistossa (jos ei poliiseja näy - mikäs siinä).

Spider Loc on sainannut G-Unitin kanssa ja häneltä kuultiin sylkemistä muutamalla raidalla Shoot 2 Kill -levyllä. Hänen tyylinsä heittää on omaperäinen ja toimiva. Mihinkään nopean rytmityksen ennätykseen ei pyritä vaan riimiparit soljuvat hitaan luonnollisesti. Ääni menee tiukan flown edelle. Soololla ei ole G-Unitin tyyppejä vierailemassa eli omillaan ollaan.

Albumi on tasaista jälkeä. Sanottavaa löytyy ja löytynee myös tulevaisuudessa ellei sitten kuuluisuus tee miehestä turhan ahnetta. Tällä artistilla on hyvät saumat luoda ura musiikin parissa.

Eetu Newman - EpäEP

2008 omakustanne

Odotinkohan liikaa EP:ltä kun luin ekan biisin tuottajan olevan Infekto. Oikea nimi oli kuitenkin hieman pienempi nimi: Infektio.Tuottaja on tuonut elektronisia, syntikoilla tuotettuja, saundeja kappaleeseen.

Mitään suurempaa kokonaisuutta ei kappaleista muodostu. Tämä on artistin tekemä tietoinen valinta. Materiaalia on kertynyt ja parhaat palat on koottu tähän netti-EP:een.

Yleisesti läpät ovat syvällisiä, ajattelua vaativia ja hyviä näinkin nuoren miehen päästä. Paketti sisältää 6 kipaletta, joista yksi on remix. Kokonaisuus on älykästä läppää hyvin rytmitettynä.
Kanteen olisi voinut panostaa enemmän ja kannattaisi harkita sen suunnittelun ulkoistamista.

Yukmouth - Million Dollar Mouthpiece

Rap-A-Lot 2008

Yukmouth on tuonut mukanaan saundiinsa tiettyä efforttia. Tämä ei ole kovinkaan harvinaista, mutta se lisää musiikin kuunneltavuutta poikkeuksetta. En ole kovin iso fani, mutta kun kerran julkaisu oli suhteellisen uusi, annoin sille mahdollisuuden ja tartuin kuulokkeisiin ja säädin volyymit kohdilleen.

Sanoituksissa on paljon täytettä ja biititkään ei potki kovaa kuin EM-futaajat vaan lähinnä päinvastoin. Joka tapauksessa raita-raidalta kuunteleminen ei toiminut. Skippasin träkkejä kunnes löytyi mielenkiintoinen tapaus: Star In The Sky jossa vierailee Devin The Dude, joka julkaisi soolonsa vuoden 2007 puolella. Jatkan kuuntelua.

Kuuntelen seuraavan kappaleen: Can't Sell Dope 4eva, joka ei sytytä kuuntelemaan eteenpäin. Kelaan träkkilistan ekaan biisiin intron jälkeen, skippaan ja löydän 4. kappaleen: Hey Boy. Se on ihan toimiva klubille suunnattu kappale. Tähän mennessä siis löytynyt "2 hyvää kappaletta". Muuten tuntuu aika tusina-kamalta ainakin tottuneelle sanoitusten kuuntelijalle. Tietysti kulttuurieroista voidaan tietysti keskustella linjoilla "suomi vr. jenkit". Tämä tästä tällä kertaa. Jatkan yhä levyn kuuntelua, mut mitä sitten?

Freeway - Free At Last

2007 Roc-A-Fella Records

Freeway solmi ensimmäisen levytyssopimuksensa Roc-A-Fella Recordsin kanssa. Tämä oli pitkälti Beanie Sigel:n ansiota. Ämceet ovat tunteneet toisensa siitä asti kun aloittivat friistailaamisen ja bättläämisen nuorina koululaisina.


Arvostelussa on Freewayn toinen soolo-albumi. Se ilmestyi loppuvuodesta 2007. Vaikka kyseessä ei ole sitä uusinta materiaalia on tuotanto kuitenkin laadukasta. Vieraana on kovia nimiä, joista mainittakoon 50 Cent mahtavassa, toivoa uhkuvassa, kappaleessa Take It To The Top. Toinen todellinen ässä levyllä on Jay-Z. Muita nimiä ovat Scarface, Jadakiss, Busta Rhymes, Rick Ross ja Marsha Ambrosius.

14 raitaa on enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka Freewayn myyntiluvut eivät ole mitään verrattuna J Hovan vastaaviin on paketti silti laadukas, ajatuksella tehty ja musiikillisesti onnistunut.

Papoose - Build Or Destroy

2008 Stuntin' Records



Katselen käsissäni olevan lätyn biisilistaa. Tämä on itse asiassa ensimmäinen kokonainen levytys, jonka olen kyseessä olevalta tekijältä kuunnellut. Silmiin pistää vierailijoiden runsas määrä. Huomaan myös, että kappaleita löytyy tältä julkaisulta paljon. Niiden lukumäärä on yhteensä 25.



Kuin suoraan tukusta ostetut taustat eivät jaksa inspiroida kirjoittamaan vaikka Papoose sylkeekin niitten päälle kirjoittamansa riimit rytmillä ja tyylillä. Sanoitukset eivät heti aukea. Levy syttyy uuteen hohtoon Law Libraryn kohdalla, joka on järjestyksessä 12:s kappale. Parhaimmillaan sanoitukset ovat kantaa ottavia ja teräviä aikaansa kuvaavia kertomuksia ja mielipiteitä. Ajatusta lyriikoista siis löytyy.Ei ole juuri nuorta miestä mahdollisesti askarruttavaa aihetta, jota Papoose ei käsittelisi.

Fat Joe - Elephant In The Room

2008 Virgin Records

Fat Joe on läski ämcee, jolla on ollut pitkä ura musiikin parissa. Sellaiset jo edesmenneet legendaariset esiintyjät, kuten Big Pun ja Big L ovat tehneet kappaleita hänen kanssaan. Taitava räppäri on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisessä hiphopissa. Tietyllä tavalla vokalisti on suorasanainen, katu-uskottava ja jopa älykäs tietyissä rajoissa.

Elephant In The Room kertoo teollisuuden nykytilasta eikä ujostele sanoa, että ollaan kaukana laadukkaasta musiikista kuitenkaan kieltämättä mitä oma materiaali oikeastaan itsekin on. Elephant on mukavaa, sopivan syvyistä ja sävyistä, kevyttä kuunneltavaa, joka ei jätä mahdollisuutta tylsistymiseen.

Heikki Kuula - PLLP

Yellowmic 2008

Heikki Kuula säväytti netissä liikkuvia päitä mp3-lohkaisuilla Hasla ei friistailaa ja Sporissa. Lisäksi mikseri.net -sivustolla oli kuultavissa muutamia muita kappaleita, jotka eivät tälle julkaisulle päätyneet tai jotka oli jo julkaistu aikaisemmin. Tämä teki vaikutuksen kuulijoihin ja keskustelu on ollut vilkasta aiheen pohjalta.

Platta on julkaistu Yellowmic Records nimisen leibelin alla. Kappaleita on 14. Taustat näille on tuottanut itse Kuula (3, 5, 8 ja 12) sekä Bleakk (1, 2, 4, 6, 7, 9, 10, 11, 13 ja 14). Vierailijat ovat tasokkaita kuten koko tuotanto muutenkin. Levyllä kuultavia artisteja ovat Tommishock (Musta päivä), Heinis (Arjen sankarit) ja Pyhimys (Hasla ei friistailaa). Miksaukset ja masterointi ovat Bleakk:n käsialaa.

Loopattuja läskejä biittejä ei kuulla. Tuotanto on synapohjaista hardcore-rumpusampleillä höystettyä suomihiphoppia. Sanat kertovat erilaisista aiheista, kuten masentava arki, huumausaine-ongelmat ja kannujen kolisteleminen "sporissa". Kuula pitää homman aitona kertomalla tarinoita Kalliosta. "Mun friistailit ei oo sanoja vaan, mä jätän sen niille, joil ei oo sanottavaa" , toteaa räp-artisti itse kappaleessa Hasla ei friistailaa. Sanottavaa mieheltä todellakin siis tuntuu löytyvän.

Näkökulma - Odotusmusiikkia

ilmainen nettijulkaisu, 2008

Näkökulmaa kuulin ensimmäistä kertaa Elastisen lätyllä pari vuotta sitten. Keskitasoa parempaa suomihiphoppia voisi tämän seikan huomioon ottaen odottaa. Jos Fintelligensin toinen puolisko pitää juuri tästä bändistä niin mitä muuta kuin laatua voi olla luvassa.

Sanoitukset ovat koskettavia ja niihin voi samaistua. Rankempaa uhoamista on ainoastaan yhdellä träkillä. Itselle upposi eniten levyn toinen raita, jonka nimi on Haavoja. Yhteensä platalla on biisejä 11.

Jää hieman epäselväksi, miksi kokonaisuus on julkaistu ilmaiseksi. Ehkä parivaljakolla on materiaalia kertynyt tarpeeksi, jolloin siitä on voinut irrottaa nämä kappaleet.Toivottavasti nettijulkaisulle saadaan jatkoa. Jenkkilässä julkaisujen taso on ollut niin heikkoa viimeaikoina, että kotimaiset tasokkaat lätyt piristävät aina mieltä.

levyn voi ladata osoitteesta: http://syvallapelissa.com/2008/03/23/nakokulmalta-nettijulkaisu/

Kalevi - Lika

2007, omakustanne


Kalevi on julkaissut EP:n, joka sisältää neljä kappaletta suomihiphoppia. Lainit on vedetty asenteella. Sanoitukset ovat asiapitoisia, rankkoja ja henkisiä asioita käsitteleviä. Aiheita on turha hakea eikä se olekkaan tarpeen.

Paketti toimii hyvin ja saa janoamaan lisää. Materiaali on laadukasta. Tämä on streetstyle materiaalia eli biitit ovat muualta lainattuja. Levy on siis aika itsenäisesti tehty. En halua pisteyttää plattaa mitenkään, mutta voidaan sanoa, että tämä on keskivertoa suomihiphoppia parempaa, mutta ei kuitenkaan sitä parasta materiaalia. Kaiken kaikkiaan tästä jää hyvä maku suuhun ja halu kuulla lisää.

Lika nimisen EP:n voit ladata osoitteesta: http://www.myspace.com/kalevi

Wu-Tang Clan - 8 Diagrams

Motown / Universal , 2007

Wu-Tang Clan koostuu seuraavista ämceistä: RZA (myös tuottaja), GZA/Genius, Ol' Dirty
Bastard (R.I.P.), Method Man, Raekwon, Ghostface, Inspectah Deck, U-God ja Masta Killa.Nämä ovat siis alkuperäisen ryhmän jäseniä. Artistit ovat tehneet vuosien varrellasoolo-levyjä, joten Wu-Tangin jäsenten levyjen määrä on yhteensä suunnaton. 9 ääntä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Äänite on siis tehty alkuperäisellä kokoonpanolla.

Levyn avausraita, Campfire, alkaa. Kun kuulen ensimmäisen versen tuntuu siltä, että RZA kumppaneineen on tehnyt sen taas. Elokuvista lainatut vuorosanat ja loopatut soul-samplet kuuluvat jälleen asiaan. Musiikkiin ei ole yritetty sulauttaa muitten tyylilajien osia. Tämä on sitä samaa tyyliä, jolla Wu-Tang Clan teki läpimurtonsa vuonna 1993. Fiilis on nostalginen.

Varsinkin junnuille suunnatut, lähinnä keskittymiseen ja ajattelemiseen motivoivat, kasvamisesta ja sosiaalisista ongelmista kertovat sanoitukset ovat ennallaan. Kaikki kerrotaan Yhdysvaltojen ghetoissa kasvaneiden äijjien syvällä rintaäänellä. 17 raitaa
kuunneltuani totean, että vielä tänäkin päivänä tehdään tyylipuhdasta hiphoppia.

Wu-Tang Clanin todella kattavat web-sivustot löytyvät osoitteesta: http://www.wutang-corp.com/

Saurus - Son dynyy

2007 Fjuu

Pari kuukautta sitten ilmestynyt levy soittimessa ja kynä kädessä arvioin mielessäni kirjoittaisinko arvostelun. Pakkohan tästä on kirjoittaa, vaikka materiaalia onkin käsiteltymuualla aina radioita myöten. Älä kuitenkaan erehdy luulemaan tätä mainsream-julkaisuksi. Suuremmissa medioissa Saurus on saanut huomiota vähän ja se on pysynyt jossain määrin pienemmän piirin juttuna.

Sauruksen muodostavat ämcee Kesken sekä tuottaja Pik3. 13 biisin pituinen levy on julkaistu Fjuu:n kautta. Biitit ovat suurimmaksi osaksi electroa ja perinteisiä instrumentteja kuullaan sämpläyksen kautta jonkin verran. Yksinkertaiset ja melodiset taustat tukevat Kesken:n tarkkaa lausuntaa. Hauskana yksityiskohtana kuullaan ysärin puolivälin eurohumppaa sämplättynä kappaleessa Snappmusaa. Mukana menossa duon lisäksi ovat Tapsa, Tuomo, Peedee, TK ja Timi Lexicon.

Kappaleissa ei käsitellä aiheita yhtä terävästi kuin edellisellä levyllä. Ennemminkin kyseessä on rentoa fiilistelyä ja hiottua teknisyyttä. Kaksikko onnistuu kuitenkin tuomaan uusille kuuntelijoille ja vanhoille faneille jotain uutta sekä massasta erottuvaa.

WC - Guilty By Affiliation

2007, Lench Mob Records

Nyt kun gangstarap on kuopattu ja hiljaiseloa vietetty on taas aika puhua kaduista. Kokopitkällä levyllään, Guilty By Affiliation, WC tiputtaa riimejä ryhdikkäästi persoonallisella äänellään. Levy on jatkoa Ice Cube:n levylle sikäli että puhutaan omista heikoista lähtökohdista pärjätä sekä elämästä ghetossa. Vaihtoehtoa tälle elämäntyylille ei löydy.

Sanoitusten sisältö on poliittista ja katu-uskottavaa. Luulisin vanhojen N.W.A.-fanien höristävän korviaan platan suuntaan. Ollaan siis kaukana mainstream-bling-bling -artisteista, joiden olemassaolon tarkoitus on levyjen myynti. Materiaali on myös viihdyttävää kaikessa poliittisuudessaan. Ice Cube vierailee levyllä useammalla raidalla ja vastaa julkaisun tuotannosta. Muita vierailijoita ovat Snoop Dogg ja The Game.

Lyriq ja PistePiste - Aivan normaalisti

Omakustanne 2007

Käsissäni on todiste siitä, että internetistä löytyy monenlaista
laadukastakin materiaalia ilmaiseksi. Yritän ottaa huomioon seuraavat
seikat kirjoittaessani arvostelua tästä netti-julkaisusta: musiikki on
ilmaista ja täysin tekijöiden itsensä vapaa-ajallaan luomaa. Ollaan
siiis kaukana rahastuksesta.

Tuplaukset loksahtelevat paikoilleen ja vierailevat ämceet tuovat oman
tyylinsä raidoille. Sanoituksissa on sisältöä ja omaa ajatusta.
Kuitenkin se jokin, mikä tekee musiikista suosittua, puuttuu. Kyseessä
saattaa olla kokemuksen puute tai itsensä henkisesti likoon
laittaminen. Positiivisina kommentteina lisään, että tästä on hyvä
jatkaa. Ilmainen viidentoista raidan levy tuo uskoakseni kokemusta,
palautetta ja ehkä jopa taitoa.

Levyn selvästi artikuloidut sanoitukset avautuvat kohtalaisen helposti.
Kertosäkeetkin ajavat kunnialla asiansa. Vierailijoina levyllä ovat
Ezk, Kenobe, Puolikas, Etelänpoika ja Jaynols.

Levyn voit ladata :

http://www.mikseri.net/artists/?id=46956

Lil Kim - Naked Truth

Lil Kim:llä on seksikkäin nais-ämcee-ääni, jos Lauryn Hilliä ei lasketa mukaan. Asennettakin löytyy kuin aikanaan Biggie Smallssilta. Ämcee on menestynyt hyvin ja saanut siten käyttöönsä loistavia biittejä, joista sopivimmat on valikoitu käyttöön tällä levyllä. On mukava kuunnella vaihteeksi muutakin kuin lesoomista masseilla ja kamoilla.

Vierailijoina levyllä ovat Maino, Snoop Dogg, The Game, T.I. ja Sha-Dash. Sinkkulohkaisut ovat Lighters Up ja Whoa, jotka eivät kuitenkaan ole kokopitkän parasta antia. Lil Kim:n Vielä nimettömänä oleva uusi täyspitkä albumi ilmestyy kauppojen hyllyille vuoden 2008 aikana.

Spice 1 & Jayo Felony - Criminal Intent

Alunperin Too Short:n löytämä Spice 1 on julkaissut yhdessä Jayo Felony:n kanssa albumin, jonka nimi on Criminal Intent. Gangstaräppi ei ole ollut entisensä sitten vuosien 1996 ja 1997 jälkeen. Tämän jälkeenkin on ämceitä poistunut keskuudestamme. Silti linja tuntuu tähän hetkeen sopivalta, eivätkä jannut lyö juttua yli. Sanon tämän lähinnä siksi, että löydän vetailukohdan Ice Cube:n viimeisimmästä julkaisusta. Väkivaltaa ei ihannoida mielestäni liikaa ja muutenkin muitten virheistä on opittu.

Musiikillisesti sisältö on hyvinkin melodista. Sanoitukset eivät ole vaikeasti kuunneltavia. Parivaljakko on oikeasti kasvanut vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia riimit kuulostavat lähinnä rehellisiltä. 13 raitaa ei ole liikaa eikä toisaalta liian vähän.

Juhani - On kaukana

Ensimmäisenä kuunnellessa huomaan loopit joiden päällä soivat sähäkät rummut. Choppausta ei ole havaittavissa laisinkaan. Mietin ovatko jotkut sävelistä itsesoitettuja.Sanoja on liian vähän ja loopit pyörivät. En saa sisällöstä otetta ja skippaan muutaman biisin.

Viides kappale soi ja nyt kappale avautuukin yllättäen. Sanoitusten sisältö on itsetiedostavaa ja kertoo tietynlaisesta elämänkokemuksesta. Juhanin ääni toimii hyvin venytyksineen ja rytmityksineen. Sisältö hakee erilaisia knoppeja elämän oppilaille. Kantaaottavuutta esiintyy myös, mutta siinäkin pitäydytään lähinnä ihmissuhteissa ja arkielämässä.

En tiedä voiko Juhania sanoa taiteilijaksi, mutta ainakin hauskoja ja sopivan kevyitä träkkejä tuntuu löytyvän. Omalla asiantuntemuksellaan loistava artisti on tuonut kuultavaksi, mukaan laskettuna collabo-levyt ja EP:t, yhdennentoista levynsä.

J Dilla - Ruff Draft

J Dillan Donutsilla kuultiin lyhyitä minuutin tai kahden pituisia loopattuja soul-musiikista sämplättyjä instrumentaaleja ilman räpättyjä vokaaleja. Ruff Draft jatkaa samaa linjaa ainakin
tarkasteltaessa biisien pituutta. Platta ei sisällä kuin kaksi yli kolmen minuutin pituista träkkiä.


Platta julkaistiin jo keväällä 2003 pienemmän Mummy Recordsin toimesta. Ruff Draft masteroitiin ja julkaistiin uudestaan Stones Throw Recordsin lafkan alla vuonna 2007. Viimemainitussa on 4 träkkiä enemmän sekä kymmenen kappaleen instrumentaali-versiot. Todennäköisesti uusiokäyttöön menevää materiaalia.



J Dilla (a.k.a. Jay Dee) on alansa ammattilainen, jonka ansioista tuottajana voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta keskityn nyt tämän levyn arvosteluun. Tekele painottuu biitteihin. Ämceet eivät heitä turhan värikkäitä metaforia vaan antavat biiteille tilaa. Kokeilevaksi luokiteltava sinkkulohkaisu Nothing Like This ei sisällä räppäämistä ollenkaan.



Edellä mainittu kappale kertoo ihastumisesta/rakastumisesta ja yleensä määrittelemättömästä hyvän olon tunteesta. Hitistä on tehty jopa musiikkivideo, joka löytyy todennäköisesti YouTube:sta.

Keith Murray - Rap-Murr-Phobia

Keith Murray on musiikillisesti edellä tämän hetken suosituimpiin nimiin verrattaessa. Rapakon takana levyjä tehdään nopeasti tusinatuottajien tusinabiittien päälle. Ensimmäiset kappaleet levyllä ovat sävellettyjä lyhyistä pätkistä sämpläämällä väsättyjä taustoja, joiden päälle Murray räppää. Pidempien looppien sämplääminen jätetään muille.

Levyn sinkkulohkaisu, Nobody Do It Better, on raikasta, taidolla tehtyä hiphoppia. Mukana ovat Tyrese ja Junior. Biisissä U Ain't Nobody on äänessä Eric Sermon sekä Redman. What It Is kappaleella kuullaan pitkään aikaan parasta Method Man:ä. Wu-Tang Clanin jäsen tiputtaa kertosäkeen hookkeja taitavasti. Vierailijoita on koko levyllä runsaasti. Levy on julkaistu Koch Records levy-yhtiön alla.

Sanoituksia kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen miehen tausta. Lapsuus oli vaikea. Molemmat vanhemmat kuolivat ennenaikaisesti. Murrayllä on myös pitkä rikosrekisteri. Mitään kovin kantaaottavaa tai tiedostavaa materiaalia julkaisulla ei ole. Toisaalta ei voi kieltää, että artistilla on musiikillisia lahjoja. Katu-uskottavuuttakaan ei puutu.

Iso H - Lähelle on pitkä matka

Iso H on tehnyt paljon odotettua soolo-albumia jo viisi vuotta. Totaalikieltäytyjän oli vaikea motivoida itseään levyn tekemiseen. Se myös kuuluu. Ämcee puhuu avoimesti motivaation puutteesta ja henkisistä vaikeuksista.

Artistilla on kaikesta huolimatta vielä paljon sanottavaa. Tuotantopuoli on laadukasta koko julkaisun läpi. En usko, että tämän parempaa olisi voinut odottaakkaan. 15 kappaleen platta saadaan vietyä ammattitaidolla ja kunnialla läpi. Pitää muistaa, että Iso H oli se Fintelligenssin jäsen, joka teki suomihiphopista, ainakin itselleen, liiketoimintaa. Ilman sanomaa ja sydäntä tätä levyä ei kuitenkaan olisi saatu kaupan hyllyille. Ämcee tuo esiin osuvasti omia ajatuksiaan.

Sanoitusten sisältö on siis kokemuksia omasta elämästä, politiikkaa, ihmisoikeuksia ja oman asuinseudun edustamista. Bileträkkejä ei levyltä juuri löydy, mikä kertoo tiukasta itsekritiikistä. Tarjolla on toimiva kokonaisuus Rähinän julkaisemana.

Promoe - Standard Bearer (vain audio)

Olen juuri lukenut eräästä lehdestä Promoen haastattelun. Olen valmistautunut kuuntelemaan levyä. Tiedossa siis todennäköisesti pienistä asioista yleisesti rakennettuja biisejä, jotka eivät rakennu isompiin maailman vääryyksiin. Tämä olisikin outoa hiphop artistilta, joka on kasvanut sellaisessa ympäristössä kuin Promoe. Jätän uran yksityiskohdat mainitsematta ja keskityn levyyn.

Levyn biitit ovat astetta iskevämmät edelliseen levyyn (White Man's Burden) verrattuna. Läpät eivät ota kantaa isompiin asioihin. Ehkä tarkoituksena onkin raottaa kielikuvallista verhoa kuuntelijoille. Ei levyn kuunteleminen vastaa kirjan lukemista eikä niillä ole samanlaista sisältöä.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta levyllä on Yor123:n dissaus-träkki "Sag Was". Käsitykseni mukaan Suomessa King Size -levylafkaa pyörittävä Yor on aloittanut touhun. Vierailijoina levyllä ovat Cmotan MC, COsmic, Capleton, Timbuktu, Bob Da Rage Sense ja Supreme.

Levyltä kuuluu positiivisuus, iloinen asenne, sosiaalisuus ja, myös nykyisenä globalisaation aikana, ruotsalaisuus. Tuotos on kaikin tavoin ajan hermolla. Promoe on toiminut alalla pitkään ja on todella alansa ammattilainen. Viime levyn julkaisusta on kulunut kolme vuotta. Nyt entistä parempaa musiikkia riittää 13 kappaleen verran. Suosittelen Looptroopia diggaileille ja uusille kuuntelijoille myös.

Talib Kweli - Ear Drum

Blacksith Records 2007

Poimin aikoinaan Reflection Eternalin levyn Train
Of Thought. Olin kuullut kaksikon kappaleen The
Human Element. Commonin, Mos Defin ja J-Liven
julkaisemat levyt olivat suosittu vaihtoehto
väkivaltaiselle gangsta-räpille. Kuuluisimpia
ämceitä oli kuollut aseellisissa välikohtauksissa.



Niin sanottu "älykäs hiphop" iski kuulijoiden
tietoisuuteen Black Star nimisen levyn julkaisun
myötä vuonna 1998. Levyllä kuultiin Mos Def:n ja
Talib Kwelin lyriikoita.



Talib Kweli on siis pitkän linjan ammattilainen,
jolta ei kuitenkaan ole kuultu Train Of Thought:n
jälkeen yhtä toimivaa rytmilausuntaa. Silti
uusimalla levyllä hänellä tuntuu olevan vieläkin
sanottavaa. Artisti ei hae teknisesti vaikeaa
lausumista, vaikka pystyisikin siihen. Sisältö
vaatii tiukkaa keskittymistä kaikkien kuudentoista
täysimittaisen kappaleen ajan. Kweli kirjoittaa
omista kokemuksistaan, tästä ajasta,
mielipiteistään ja yleensä maailman vääryyksistä
tiputtaen välillä metaforan tai kaksi.



Levyn kuunteluun kannattaa varata aikaa, koska
sanoitukset eivät ensimmäisellä kerralla
välttämättä avaudu kuulijalle. Tuottajina ovat mm.
Hi-Tek ja Madlib. Oikeita instrumentteja kuullaan
ainakin In The Mood:ssa.

Big Mike & Jadakiss - The Predator`s Back (MIXTAPE)

MixTrap 2007

Big Mike ja Jadakiss ovat lyöneet viisaat päät
yhteen. Big Mike vastaa siis tuotannosta ja
Jadakiss räppäämisestä.Levyn vierailaijoista
voidaan mainita nimekkäimmät eli Young Jeezy, Fat
Joe, Kurupt ja The Game. Materiaali on puoliraakaa,
rankkaa, mutta ehkä hieman sisällötöntä. Big Mike
huutaa träkkien päälle iskulausetta: "mix trap dot
com" Dj Clue -tyyliin, mutta ei tee tätä onneksi
jokaisen biisin alussa. Kolme träkkiä on omistettu
tuottajan tilitykselle, mikä luo fiilistä
mukavasti. Todennäköisesti näitä kaiuilla
terästettyjä sanoja samplataan tuottajien toimesta
tulevaisuudessa.

Nykyään, kun mixtapeja tuotetaan kuin tehtaan
liukuhihnalta (ainakin jenkeissä) , levy nousee
keskitason yläpuolelle. Uskon, että tämä uppoaa
suht monelle autolla ajelu-musiikiksi tai
kotibileissä soitettavaksi. Klubille on suunnattu
ainakin Go Getta.Kokonaisuutta ei kannata ottaa
liian vakavasti ja syvällisiä kelailuja on vähän.

Pismi - Tosissaan, läpällä

Omakustanne, 2007

Olen surffailemassa totuttuun tapaani. Kohteena on Mikseri. Suosikeissa on toista sataa artistia, mutta etsin lisää uutta audioo. Jostain fanilistasta löydän Pismin. Tällä tyypillä on ilmainen ladattavissa oleva EP. Eihän siinä sitten muuta ku kuuntelemaan.

Levyn nimi on Tosissaan, läpällä. Paketti sisältää kannet jpg-muodossa ja kahdeksan raitaa musiikkia. Pismi kertoo sanoituksissaan baarireissuista ja parisuhteista. Meininki on aika kaukana kaduilta, jos ei baarijonoa oteta huomioon. Flow on hyvää ja teknisestikin levy on laadukasta musiikkia. Ämceen ääntä olisi voinut kehitellä hieman, mutta hyvä miksaus korjaa asiaa jonkin verran.

En tiedä onko artistilla paljon sanottavaa tai muutenkaan tarjottavaa erilaisia uusia artisteja etsiville. Levy on kaikesta huolimatta teknisesti laadukasta ja jos tykkäät kevyemmästä materiaalista niin voin suositella.

EP:n voi ladata osoitteesta: http://www.mikseri.net/artists/tosissaanlapallaep.62527.php

Search Engine Optimization and SEO Tools